William Shakespeare-Hamlet & Romeo ja Julia

William Shakespeare oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Hänen tarkkaa syntymäpäiväänsä ei tiedetä, mutta hänet on kastettu 26. huhtikuuta 1564. Hän on yksi historian merkittävimmistä kirjailijoista. Hän kirjoitti useita näytelmiä joista tunnetuimpia ovat kuningas näytelmät, Hamlet sekä Romeo ja Julia. Shakespeare kirjoitti teoksensa renessanssin aikana.

Shakespearella oli neljä siskoa ja kolme veljeä. Hänen isänsä oli menestyvä hansikas kauppias ja raatimies, äiti puolestaan oli vanhaa vaurasta sukua. Molemmat vanhemmat olivat todennäköisesti lukutaidottomia, vaikka hänen isänsä toimikin korkeimmillaan Stratfordin pormestarina.

18-vuotiaana Shakespeare meni naimisiin kahdeksan vuotta itseään vanhemman Anne Hathawayn kanssa. He saivat kaikkiaan kolme lasta.

Shakespearen nimi mainitaan Lontoon teatteripiireissä ensimmäisen kerran vuonna 1594, kun hänen kirjoittama näytelmä trilogia Henrik VI osoittautui suureksi menestykseksi. Samoihin aikoihin Lontoon teatterit suljettiin toistuvasti ruton takia. Tämä antoi Shakespearelle aikaa kirjoittaa näytelmien välissä myös runoutta. Shakespeare liittyi vuonna 1594 The Lord Chamberlain´s Men

-näyttelijäseurueeseen. Hänestä tuli seurueen pysyvä jäsen ja osaomistaja. Lontooseen rakennettiin Globe-teatteri vuonna 1599. Hänestä tuli teatterin vakituinen dramaturgi , näyttelijä ja osakkeenomistaja. Shakespeare muutti asumaan Lontoon Shoutwarkiin.

Noin vuonna 1611 hän palasi takaisin Stratfordiin ja asui siellä pysyvästi vuodesta 1614 alkaen terveytensä heikennyttyä. Globe-teatteri paloi vuonna 1613, mutta se rakennettiin uudestaan seuraavana vuonna. Osa Shakespearen käsikirjoituksista saattoi tuhoutua palossa. Shakespeare kuoli 23. huhtikuuta 1616.

Shakespearen tuotanto sisältää 37 näytelmää, 154 sonettia, kaksi pitkää kertovaa runoelmaa ja lisäksi paljon muita runoja. Hänen teoksiaan on käännetty useimmille nykyaikaisille kielille ja niitä esitetään jatkuvasti ympäri maailmaa. Näytelmille ominaista on psykologinen henkilökuvaus, luonteva dialogi, draamallinen jännite ja kielellinen taituruus. Guinnesin ennätysten kirjan mukaan Shakespeare on kaikkien aikojen käännetyin kirjailija, hänen teoksiaan oli lokakuuhun 2005 mennessä käännetty ainakin 116 kielelle.

Romeo ja Julia ei ollut Shakespearen alkuperäis teos vaan se on alun perin italialainen. Englannissa Brooke-niminen runoilija julkaisi siitä oman versionsa vuonna 1562. Brooken kertova runoelma on Shakespearen päälähde. Myöskin Hamletia pidetään todennäköisesti uudelleen kirjoitettuna versiona vanhemmasta Hamlet näytelmästä, mutta se sisältö mitä pidetään oleellisena, kuten dialogija henkilöhahmot syvemmässä merkityksessä katsotaan kuitenkin Shakespearen luomukseksi.

Hamlet

Henkilöt: Hamlet Tanskan prinssi, Claudius Tanskan kuningas, Hamletin isän veli nousi valtaan tapettuaan Hamletin isän, Gertrud Claudiuksen puoliso Hamletin äiti, Horatio Hamletin ystävä, Polonius valtion varain ja tapain ministeri, Laertes Poloniuksen poika, Ofelia Poloniuksen tytär, Rinaldo Poloniuksen palvelija, Hamletin isän haamu, Fortinbras Norjan prinssi, palvelijoita: Cornelius, Voltimand, Güldenstern, Rosencrantz ja Osrik, upseereja: Marcellus ja Bernardo, Francisco sotamies, Pappi, kaksi Haudankaivajaa, Näyttelijäseurue, Merimiehiä, Sanantuojia ja Sotilaita.

Juoni: Hamlet eli Tanskan prinssi palaa kotiinsa Wittenbergistä. Tällä välin Hamletin isä on kuollut ja äiti mennyt naimisiin isän veljen Claudiuksen kanssa. Horatio, Marcellus ja Bernardo ovat vahtipaikalla Vallinsarvella ja odottavat, että haamu ilmestyy. Marcellus ja Bernardo ovat nähneet haamun kaksi kertaa aiemmin. Haamu ilmestyy, mutta ei puhu heille. Marcelluksesta ja Bernardosta näyttää siltä kuin haamu muistuttaisi kuningasta eli Hamletin isää. He päättävät kertoa tästä Hamletille. Hamlet tulee heidän mukaansa ja huomaa, että haamu on hänen isänsä. Haamu kertoo Hamletille, että hän ei kuollut puutarhassa käärmeen puremaan vaan hänet myrkytettiin ja että myrkyttäjä oli hänen veljensä Claudius. Haamu pyytää Hamletia kostamaan Claudiukselle.

Laertes, joka on poloniuksen poika lähtee Ranskaan. Hamlet ei ole varma hänen isänsä haamun sanoista vaan haluaa saada varmistuksen. Hän alkaa esittää hullua ja yrittää saada varmuutta Claudiuksen syyllisyydestä. Muut alkavat miettiä onko Hamlet tullut hulluksi. Poloniuksen mielestä tämä on tullut hulluksi, koska hänen tyttärensä Ofelia on hänen käskystään torjunut Hamletin rakkauden. Muut yrittävät saada selville, miksi hamlet on tullut hulluksi. Linnaan saapuu kiertävä teatteri seurue. Hamlet pyytää heitä esittämään Gonzagon murhan ja haluaa siihen lisäyksen, joka muistuttaa hänen isänsä surmaa. Hamlet ja Horatio aikovat tarkkailla Claudiuksen ilmeitä esityksen aikana varmistuakseen hänen syyllisyydestään. Muut järjestävät Hamletin ja Ofelian tapaamisen saadakseen selville onko Ofelia saanut Hamletin hulluksi. Hamlet katkaisee välinsä Ofeliaan. Claudius ja Polonius vakoilevat Hamletin ja Ofelian tapaamista verhon takana ja huomaavat, että Hamletin hulluksi tuleminen ei johdu siitä. Hamlet aiotaan lähettää Englantiin. Hamletin äiti Gertrud aikoo puhua Hamletille, Polonius salakuuntelee verhon takana Hamlet tulee huoneeseen ja puhuu äitinsä kanssa kun Polonius luulee Hamletin surmaavan Gertrudin. Hamlet lävistää verhon ja Polonius kuolee. Hamlet raahaa Poloniuksen ulos ja hautaa tämän jonnekin. Hamlet lähtee Englantiin. Laertes palaa Ranskasta aseistettu tanskalaisjoukko mukanaan ja syyttää Claudiusta isänsä eli Poloniuksen kuolemasta. Claudius kertoo ettei hän tappanut Poloniusta vaan että sen teki Hamlet. Laertes ja Claudius tekevät suunnitelman jolla Hamlet saadaan tapettua. Claudius sanoo, että Hamlet kadehtii Laertesin aseenkäsittelytaitoja. He päättävät, että Hamlet ja Laertes ottavat kaksintaistelun. Laerteksen miekkaan laitetaan myrkkyä, jotta Hamlet kuolee siihen. Varasuunnitelmana he laittavat myrkkyä myös Hamletin lasiin sillä kaksintaistelussa tulee kuuma ja kun Hamlet pyytää juotavaa hän juo myrkyn. Ofelia hukkuu ja hänelle pidetään hautajaiset. Merimiehet tuovat tiedon, että Hamlet on palannut tanskaan. Muutaman päivän matkan jälkeen Hamletia Englantiin vieneen laivan kimppuun hyökkäsi rosvoalus, joka toi Hamletin takaisin Tanskaan. Hamlet ja Horatio juttelevat haudankaivajan kanssa hautausmaalla, kun Ofelian hautajaisseurue tulee paikalle. Hamlet ja Laertes tappelevat haudassa. Hamletille kerrotaan kaksintaistelusta. Claudiuksella ja Laerteksella on näennäinen vedonlyönti Claudius on laittanut panokseksi kuusi arabialaista ratsua ja Laertes puolestaan kuusi ranskalaista säilää ja tikaria kaikkine tarpeineen. Laertes ja Hamlet ottelevat. Gertrud juo myrkytetyn viinin. Laertes osuu Hamletiin, lähitaistelussa miekat vaihtuvat ja Hamlet haavoitaa laertesta. Gertrud ehtii ennen kuolemaansa kertoa, että viini oli myrkytetty. Hamlet haluaa tietää syyllisen. Laertes kertoo suunnitelmasta ja että Claudius juoni kaiken. Hamlet pistää Claudiusta. Norjan nuori Fortinbras palaa Puolan retkeltä. Hamlet käskee hovimies Osrikia kertomaan, että hän luovuttaa kruununsa Fortinbrassille. Hamlet, Laertes ja Polonius kuolevat.

Miljöö: Kirjan tapahtumat sijoittuvat Tanskaan, mutta miljöötä ei kuvailla tarkasti. Ennen kohtausta kerrotaan tapahtumapaikka esimerkiksi huone linnassa tai hautausmaa.

Romeo ja Julia

Henkilöt: Romeo Montaguen poika, Julia Capuletin tytär, Montague, Lady Montague, Capulet, Lady Capulet, Tybalt Lady Capuletin veljen poika, Benvolio Montaguen sukulainen, Romeon ja Mercution ystävä, Imettäjä Capuletin palvelija ja Julian entinen imettäjä, Escalus Veronan prinssi, Mercutio Escaluksen sukulainen ja Romeon ystävä, Paris nuori aatelismies ja Escaluksen sukulainen, Abraham Montaguen palvelija, Balthasar Romeon palvelija, Capuletin serkku vanha aatelismies, Pietari Capuletin palvelija,Veli Lorenzo, Veli Johannes, Apteekkari (Mantovassa), palvelijoita: Simson, Gregorius ja Pannunpohja.

Juoni: Capuletin ja Montaguen palvelijat tappelevat kadulla. Romeo on rakastunut Rosalineen ja miettii vain häntä. Paris pyytää Capuletilta lupaa saada pyytää Juliaa vaimokseen. Capulet aikoo pitää juhlat ja sanoo, että Paris voi siellä kosia Juliaa. Romeo, Benvolio ja Mercutio menevät juhliin kuokkimaan. Benvolio ja Mercutio käskevät Hamletin verrata Rosalinea puolueettomasti muihin naisiin ja huomata ettei tämä ole sen kummempi kuin muutkaan. Romeo näkee Julian ja rakastuu tähän. Tybalt Lady Capuletin veljen poika kuulee Romeon äänen ja sanoo Montaguen ääni. Hän käskee hakea miekan. Capulet ei anna Tybaltin alkaa riehua juhlissa. Tybalt käy kuitenkin uhkailemassa Romeota. Romeo menee Julian ikkunan alle ja käy Julian kanssa pitkän vuoropuhelun. Julia lähettää palvelijan kysymään sovitusti seuraavana päivänä Romeolta milloin heidät vihitään. Romeo menee Veli Lorenzon puheille ja kertoo hänen ja julian aikeista mennä naimisiin. Veli Lorenzo moittii Romeota, koska Rosalinan tapauksesta on niin vähän aikaa, mutta suostuu vihkimään heidät, koska ajattelee, että se voisi katskaista Capuletin- ja Montaguen suvun välisen vihanpidon. Imettäjä tulee Romeon puheille. Romeo pyyttää häntä sanomaan Julialle, että hankkiutuu ripitettäväksi niin Veli Lorenzo voi vihkiä heidät. Romeo pyytää Imettäjää noutamaan köysitikkaat, joita pitkin hän voi illalla kiivetä Julian huoneeseen. Imettäjä kertoo Julialle. Julia menee luostariin ja Veli Lorenzo vihkii heidät. Mercutio ja Tybalt miekkailevat ulkona. Romeo pyytää heitä lopettamaan taistelun. Tybalt pistää Mercutiota Romeon kainalon alta ja pakenee. Mercutio kuolee. Romeo haluaa kostaa Tybaltille. Romeo ja Tybalt taistelevat. Romeo voittaa, Tybalt kuolee. Romeo lähtee ja paikalle tulee Upseeri ja kansalaisia. Päätetään, että Romeo karkotetaan Veronasta. Luostarissa Romeo juttelee Veli Lorenzon kanssa, joka kertoo tälle karkotuksesta. Imettäjä tulee ja kertoo, että Julia vaipuu vuoteelleen, ryntää ulos, kutsuu Tybaltia, huutaa Romeota ja kaatuu taas alas. Romeo yrittää pistää itseään tikarilla, mutta Imettäjä estää sen. Veli Lorenzo käskee Romeota menemään lohduttamaan Juliaa, kipuamaan köysitikkaita ja häipymään ennen vartioiden tuloa ja sen jälkeen menevän Mantovaan ja elämään siellä, kunnes Romeon ja Julian liitosta tehdään julkinen ja sukujen kanssa tehdään sovinto. Capulet ja Paris päättävät, että Julia ja Paris menevät torstaina naimisiin. Romeo lähtee Julian huoneesta. Julialle tullaan kertomaan, että hän menee Parisin kanssa torstaina animisiin. Julia sanoo, että ottaa mieluummin Romeon kuin Parisin. Veli Lorenzo ja Paris suunnittelevat häitä, kun Julia tulee paikalle ripittäytymään. Julia kysyy Veli Lorenzolta keinoa, jolla hänen ei tarvitsisi mennä naimisiin Parisin kanssa. Päätetään, että Julia juo ennen nukkumaan menoa lääkkeen, joka tekee hänestä kuolleen oloisen, kun aamulla luullaan, että Julia on kuollut hänet viedään vanhaan hautaholviin, jossa ovat kaikki Capuletit. Tällä välin Veli Lorenzo ilmoittaa Romeolle ja Julian herätessä he odottavat häntä ja Romeo vie hänet Mantovaan. Julian luullaan kuolleen ja hänet viedään hautaholviin. Romeon palvelija vie Romeolle tiedon, että Julia on kuollut. Romeo hankkii apteekkarilta myrkkyä ja aikoo nauttia sen Julian vierellä.Veli Johannes tulee Mantovasta. Veli Lorenzo kysyy mitä Romeo sanoi vai lähettikö Veli Johannes kirjeen. Veli Johannes kertoo ettei saanut kirjettä lähtemään. Romeo ryhtyy murtamaan hautaa ja Paris tulee paikalle. Romeo ja Paris taistelevat. Paris kuolee, mutta pyytää ennen kuolemaansa, että Romeo laskisi hänet Julian vierelle. Romeo laskee Parisin julian viereen. Pitää pitkän puheen vuoron, juo myrkyn ja kuolee. Veli Lorenzo tulee paikalle ja Balthasar kertoo hänelle mitä on tapahtunut. Julia herää ja Veli Lorenzo Kertoo Julialle Romeon ja Parisin kuolleen. Julia ottaa Romeon tikarin, pistää sen rintaansa ja kuolee. Kun Montaguet ja Capuletit kuulevat mitä heidän vihansa on saanut aikaan he tekevät sovinnon.

Miljöö: Kirjan tapahtumat sijoittuvat Veronaan ja Mantovaan, mutta miljöötä ei kuvailla tarkasti. Ennen kohtausta kerrotaan tapahtuma paikka esimerkiksi Capuletin talo tai luostari. Tarina tapahtuu neljässä tai viidessä päivässä. Se ajoitetaan tavallisesti vuoteen 1595.

Aihe ja teema: Hamletin aihe ja teema on vallanhimo ja kosto, sillä Claudius haluaa saada vallan ja tappaa veljensä, Hamlet taas haluaa kostaa Claudiukselle isänsä kuoleman. Romeossa ja juliassa aihe ja teema on rakkaus ja että vihan pito ei kannata, sillä se johtaa huonoihin seurauksiin, sillä Romeo ja Julia ovat rakastuneita, mutta sukujen vihanpidon takia he kuolevat.

Tyyli: Molemmat kirjat ovat ihmiskeskeisiä, mikä on renessanssinajan kirjallisuudelle tyypillistä. Molemmat kirjat ovat myös tragedioita, sillä molemmissa päähenkilöt kuolevat lopussa. Tragedia on myöskin renessanssin kirjallisuudelle tyypillistä, koska se on peräisin antiikin ajalta ja renessanssiin liittyi antiikin ihailu. Kirjoissa on myöskin hieman komedisia piirteitä, mutta päätyyliltään ne ovat tragedioita. Näin ollen kirjojen juonetkin ovat ajalle tyypillisiä, sillä ne noudattavat tragedian kaavaa. Molemmissa kirjoissa on vähän tarinan kannalta oleellisia henkilöitä, joka tuo tarinaan ihmiskeskeisyyttä, joka on ajalle tyypillistä. Myöskin kirjojen aiheet olivat ajalle tyypillisiä. Kummassakaan kirjassa ei kuvailla miljöötä tarkasti, mutta se liittyy varmaankin ihmiskeskeisyyden tyypillisyyteen.